10.1.2012

Le Gouter / Brioche sucrèe




Quest-ce que tu veut pour gouter?
Lapset ostavat koulusta kotiin tullessaan matkanvarren boulangeriestä pain au chocolat’n tai croissant in. Tai sitten  äiti tai lastenhoitaja on tehnyt kotona valmiiksi jotain välipalaa. Le gouter on Ranskassa yhtä tärkeä ateria kuin lounas.

Isoäitini Mamie asui Pariisissa Avenue Victor Hugolla 16: essa kaupunginosassa. Pölyiseltä boulevardilta oli ihana astua talon rappukäytävään. Lasinen, mustilla rautaisilla ornamenteilla koristeltu ovi oli kauhean raskas ja se naksahti, kun talon consierge, eli talonmies  painoi nappia avatakseen oven. Hän oli aina hyvin ystävällinen. Asui siinä koiransa kanssa ja päällään hänellä oli aina ruudullinen tai kukallinen työmekko. Rappukäytävä  oli aina kiiltävän puhdas ja tuoksui hieman kellarille, hieman cloritelle ja siellä oli aina kylmä. Mamien hissi oli pikkuruinen, natisi ja tuoksui vanhalta puulta. Siinä oli puiset flipflap –ovet, jotka piti työntää auki olkapäällä, jos käsissä oli tavaraa. Ovia piti aina vähän varoa, etteivät ne paiskautuneet  takaisin päin kasvoja. Mahduimme  Juuri ja juuri hissiin, Mamie, minä ja serkkuni. Viidennessä kerroksessa jäimme pois ja Mamie avasi kilisevällä avainnipullaan ison puisen koristellun oven. Vastaan pelmahti vahva Cloriten haju. Siivooja, espanjalainen Therese, oli käynyt siivoamassa.

Aamupala ja välipala syötiin Mamien luona aina keittiössä. Mamien ison asunnon keittiö ei ollut suuren suuri, lähinnä pitkulainen. Sinne kuljettiin pitkin käytävää, jota päällystivät vanhat matot. Parkettilattiat niiden alla natisivat. Seinissä oli piilokomerot koko käytävän pituudelta. Keittiön valkoiset kahdeksankulmaiset kaakelilattiat jo vähän kellersivät ja pieni sisäpihan ikkuna päästi sisään tukehtunutta valoa. Keittiön takanurkassa oli ovi, joka vei pieneen ja ahtaaseen rappukäytävään. Siinä rapussa oli talon pienimmät asunnot. Palvelijoille tarkoitetut.
Keittiön pöytä oli pieni, sellainen 50-luvun keittiönpöytä, jossa on metallireunukset ja melamiinipinta. Pöydän ympärille mahtui juuri kolme istumaan, jos kukaan ei touhunnut keittiössä muuta.
Mamie nosti pöydälle kuviollisiin ohuisiin papereihin käärityt leivonnaiset.
Paperit  oli kääritty taitavasti pyramidin muotoon, jotta leivonnaiset eivät litistyisi.
Olimme käyneet kotimatkalla tervehtimässä boulangerien tätiä, koska Suomesta saapunut lapsenlapsi oli aina iso tapaus. Minua kuulemma odotettiin siellä aina kovasti ja sainkin sitten kertoa kaikki kuulumiset koko henkilökunnan kuunnellessa ympärillä. Samalla myyjä pakkasi paperikääreisiin kaikkia lempileivonnaisiani. Kotimatkalla tervehdittiin myös vihannes kauppiasta ja lihakauppiasta.

Rapisevista paketeista paljastui muutama pain au chocolat, siis croissant-taikinaan tehty leipänen, jonka sisällä on tummaa suklaata. Toisesta paketista löytyi pari valtavaa brioche in palaa ja croissant. Viimeisessä paketissa oli yksi eclaire au chocolat- leivonnainen, jossa on suklaista creemiä sisällä ja päällä suklaakuorrutus. Se oli herkkuani ja sitä sain vierailuillani aina yllin kyllin.
Le Gouter maistui ihanalta siinä jutellessa Mamien ja juuri koulusta tulleen serkkuni kanssa niitänäitä.  Välipalan kanssa juotiin kuumaa kaakaota, jonka Mamie keitti aidosta kaakosta, voista ja sokerista. Briochin päälle sai laittaa niin paljon appelsiinimarmeladia, kuin halusi. Heti syötyämme meidän piti siirtyä pois tieltä, jotta Mamie voisi alkaa valmistaa päivällistä.

Isän luona Le gouter oli paljon arkisempi. Harvemmin boulangerien herkkuja. Paremminkin patonkia, isän tekemää hilloa, marmeladia tai camambertiä. 

Nyt, kun minulla on omia lapsia, ehdin toisinaan leipomaan heille välipalaa.
Tuoksuja minun lapsuudestani täällä meillä... Täällä Helsingissä ne saavat uuden elämän .
GrandPere Patrickin reseptillä valmistettu sokeribrioche.
Välipala on pöydässä!






Sokeria 225g
250g vehnäjauhoa
2 tl  leivinjauhetta
3-4 munaa
2dl creme fraiche ja 0,5dl kermaa sekoitettuna keskenään
40g voita+40g sokeria+1tl vaniljasokeria

Sekoita jauhot+leivinjauhe, sokeri ja munat hiljaa sähkövatkaimella, kunnes seos on tasainen. Lisää creme fraiche-kermaseos. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja laita uuniin 180c 30min.
Sekoita sulatettu voi ja sokeri+vaniljasokeri. Kun Brioche on paistunut 30 min. kaada voi-sokeriseos briochen päälle tasaisesti ja laita vielä uuniin 7-10 min.




2 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Kiitos ihanasta tarinasta tuoksuineen ja makuineen. Olen ihastunut tähän uuteen blogiisi. Meillä muuten syötiin loppiaisena uunikanaa reseptisi mukaan. Hyvää tuli, seuraavalla kerralla tosin aion tehdä ruoan laakeammassa vuoassa jotta parmesania saa leviteltyä joka koivelle.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tunnelmapaloista ja ruokaohjeista. Niin lasagne kuin uunikana tuli heti kokeiltua ja kyllä maistui! Päivi