Herkkusieni-creme fraiche-valkoviinipasta ihanuus.

Olen huono pitämään kotona tuoreyrttivalikoimaa. Mutta aina, kun yrttejä on, tulee tehtyä aivan taivaallista ruokaa.

Yrtit säilyvät ihan hyvin kakkuvuoassa, jonka pohjalla on kokoajan vettä. 

Ehkä pitäisi hankkia sellainen yrttikupu, mutta kun ne ovat jotenkin niin rumia...

Noh, jokatapauksessa nyt tuli tehtyä erittäin hyvää pastaa.

Herkkusieni-creme fraiche-valkoviinipasta

1 pkt pekonia 170 g

7-8 ruskeaa tuoretta herkkusientä (vaaleakin varmasti käy, mutta maku ei ole niin voimakas)

½ sipuli

3 valkosipulin kynttä

4 oksaa kirveliä

4 oksaa timjamia

½ rosmariinin oksa

loraus rypsiöljyä

1,5 dl valkoviiniä

3 rkl creme fraiche

2 hyppysellistä suolaa

hyppysellinen valkopippurirouhetta

Laita pasta tulemaan ( Fetuttcine)

Leikkaa pekonit pieneksi. Leikkaa sienet siivuiksi ja sipulit, sekä valkosipulit pieniksi. Silppua yrtit.

Paista pekonit pannulla niukassa rypsiöljyssä rapeiksi.

Laske lieden lämpöä hieman ja ota pekonit sivuun odottamaan ja kuullota samassa öljyssä sipulit ja herkkusienet.

Lisää valkoviini ja yrtit, sekä suola ja valkopippuri. Anna  tiivistyä hetki noin puoleen määrästään kiehuttaen hiljaisella. Kun viini on tiivistynyt, lisää creme fraiche. Lisää lopuksi pekonit. Sammuta liesi ja anna kastikkeen keittyä hieman kasaan siinä jäähtyessään.

Sekoita kastike valmiin, valutetun pastan joukkoon ja tarjoa heti parmesan-raasteen kanssa.

Onnistunut arkikokeilu

Oli lapsenvahti tulossa ja ajattelin tehdä lasagnea. Onneksi varmistin vielä nuoren miehen ruokamieltymykset ja selvisikin, että hän on kasvissyöjä.
Lasagne on helppo tehdä kasvisversionakin, mutta jostain syystä päätin kokeilla jotain muuta.

Kokeilu oli onnistunut. Palatessani ruokaa oli jäljellä ehkä puolikkaan annoksen verran
ja tytär pyysi tekemään pian lisää.

Mikähän tämän ruoan nimi voisi olla?
Tylsästi makaronipaistos?
Ehkä sittenkin kahden juuston kasvisherkku?
Paistoksen ihanan juustoinen paahtunut pinta kätkee alleen kierremakaroneja ja kasvis-tomaattikastikkeen.

Tässä se on:

Kahden juuston kasvisherkku
viidelle nälkäiselle

1 pkt kierremakaroneja

Tomaattikastike
Oliiviöljyä
1/2 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 sellerin varsi
vähän purjoa
kokonainen oksa basilicaa
muutama oksa timjamia
3 valkosipulin kynttä
2 rkl tomaattipyreetä
1 prk tomaattimurskaa
suolaa
mustapippuria

Bechamel
n. 40 g voita
0,8 dl vehnäjauhoja
4 dl maitoa
2 hyppysellistä muskottipähkinää
1/2 tl suolaa
Hyppysellinen mustapippuria
1,5 dl emmental-juustoraastetta

1 iso mozzarellapallo

Keitä makaronit.

Leikkaa tomattikastikkeen kasvikset pieniksi. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja lisää kaikki kasvikset. Anna kuullottua hetki. Lisää tomaattipyree ja anna sen paistua hetki. Lisää tomaattimurska ja yrtit, suola ja pippuri. Anna muhia puolisen tuntia kansi rakosillaan, jotta liika neste haihtuu.

Tee bechamel.
Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa. Lisää jauhot vispaten. Kun jauhot ja voi on sekoittunut, lisää maito pikkuhiljaa, kokoajan vispaten. Anna maidon lämmetä ja saostua ennenkuin lisäät taas maitoa.
Kun kaikki maito on kaadettu ja bechamel paksuuntunut, mausta ja lisää raastettu juusto. Sekoita, kunnes juusto on sulanut.

Kaada uunivuokaan tomaattikastike, päälle valutetut makaronit ja lopuksi levitä bechamel kaiken päälle. Leikkaa mozzarella viipaleiksi ja aseta ne päällimäiseksi.

Laita uuniin 220 asteeseen noin puoli tuntia, kunnes juusto on kauniin värinen.

Eräänä aamuna

Sellainen harvinainen rauhallinen lauantai-aamu, jolloin herään aikaisin ja talo on hiljainen.
Sellaisina aamuina tekee mieli jotain erityisen ihanaa aamupalaa.
Olin viime viikolla menettänyt uppomunaneitsyyteni ja niinkin hankalalta tuntuva asia osoittautuikin varsin helpoksi. Uppomunia siis.

Tässä, kaikessa yksinkertaisuudessaan ohje uppomunien valmistamiseen.
Jos et ennen ole kokeillut suosittelen, että ryhdyt hommiin.
Et tiedä mitä olet menettänyt!

Uppomunat

Vettä
1 rkl väkiviinaetikkaa/litra vettä
Muna
Suolaa

Valitse laakea kattila.
Kaada siihen 2 litraa vettä tai niin, että vettä on kattilassa noin 10-15cm. Lisää etikka.
Kuumenna vesi ja etikka kiehumispisteeseen. Vesi ei saa kuplia pinnalle saakka vaan niin sanotusti hymyilee.
Riko muna matalalle, pienelle lautaselle.

Pyöräytä kauhalla veteen pyörivä liike (ei liian kova vaan niin, että vesi vain pyörii hieman).
Laita lautanen mahdollisimman lähelle veden pintaa ja kaada muna reippaasti kerralla veteen. Valkuainen hajoaa hieman, mutta voit tökkiä sitä keltuaisen päälle varovasti kauhan avulla. Pidä vedessä pyörivä liike, ettei muna lässähdä kattilan pohjalle.

Anna kypsyä 4 minuuttia lähes kiehuvassa vedessä. Nosta muna lävikkökauhan avulla kylmään, kevyesti suolattuun veteen, vaikka mukiin tai kulhoon, jotta kypsyminen loppuu. Nosta munat vedestä käsin. Poista turhan valkuaiset ja siirrä lautaselle, leivän päälle. Nauti.

Munia voi valmistaa useammankin kerrallaan, noin 3-4. Munat säilyvät kylmässä vedessä muutaman tunninkin. Ne voi lämmittää kastamalla 20 sekunniksi kuumennettuun veteen.

Tässä annoksessa uppomunan kaverina on paahtoleipää ja tomaatti-purjo-basilica-salaattia.

Pikaketsuppi

Jostain syystä ketsuppi on yksi niistä asioista, jotka aina unohtuvat ostaa kaupasta.

Talouspaperi ja leivinpaperi, sekä hunaja on samaan kategoriaan kuuluvia tuotteita.

En tiedä, onko muilla sama ongelma, vai vain minulla.

Koska lapset ovat joutuneet "kärsimään" tällä viikolla keittiökokeiluistani työprojektin vuoksi, lupasin tehdä tänään makaronilaatikkoa. Mutta ketsuppi puuttui, joten päätin tehdä sitä itse.

Liekö tämä taas lasten mielestä niitä kärsimystä aiheuttavia "kokeiluja", mutta minun mielestäni ketsupista tuli oikein herkullista.

Jos olisin tehnyt tätä oman makuni mukaan, olisin lisännyt vielä pienen ripauksen chiliä.

Pikaketsuppi

n. 4 dl

1 sipuli

1 vs kynsi

oliiviöljy

1 prk kuorittuja tomaatteja tai tomaattimurskaa

2 rkl tomaattipyrettä

1 tl suolaa

3 rkl sokeria

1 rkl väkiviinaetikkaa

½ tl paprikajauhetta

Leikkaa sipulit pieniksi. Murskaa valkosipuli veitsellä ja pieni se.

Kuullota sipulit paksupohjaisessa kattilassa oliiviöljyssä.

Lisää tomaattipyree ja anna kuullottua, lisää etikka.

Kaada sekaan tomaattimurska, sokeri, paprikajauhe ja suola.

Sekoita ja anna muhia hiljaisella, kannen alla 15 min.

Tee ketsupista sileää tehosekoittimella ja laita jääkaappiin jäähtymään.

p.s ketsuppi kelpasi lapsillekin! Ja nyt tuli samalla mitattua, että yhteen makaronilaatikkoateriaan viidelle, kuluu 1 dl ketsuppia.

Jo pian vakioksi muodostunut kakku...

No mitäpäs muuta kuin synttäreitä taas. Marraskuusta maaliskuuhun tuntuu, että juhlia on ihan kokoajan. Kaikkien lasten synttärit ajoittuvat Joulun molemmin puolin. Nyt oli keskimmäisen 12 -vuotis synttärit.

Mutta nyt kun kolmatta kertaa teen tämän saman kakun ajattelin, että voisin sen kirjoittaa tänne auki.
Alkuperäinen resepti on Kinuskikissan, mutta olen muokannut siitä suklaisen version.
Mainitsin kakusta aikaisemmin täällä.
Tämä suklaa-mansikkakakku on kyllä todella herkullinen. Eikä ikinä arvaisi, että se on myös gluteeniton. Olen niin onnellinen, kun olen löytänyt hyvän ja helpon gluteenittoman kakkupohjareseptin. On hienoa, että gluteenittomat jauhot ovat kehittyneet näin paljon 15:ssä vuodessa.

Synttärijuhlista tulikin aivan vahingossa täysin gluteenittomat. Key lime pie täältä. Sekosin aivan täysin, kun sain maistaa ystäväni tekemää limepiirakkaa. Pohjan tein gluteenittomista suklaakekseistä(Semper). Suolaiseksi tarjottavaksi on fajitaksia maissitortilloilla. Kyllä nyt mumman ja muiden gluteenittomien vieraiden kelpaa.

Tässä siis minun versioni kakkupohjasta.

Gluteeniton suklainen kakkupohja
4 kerroksinen (eli kaksinkertainen määrä)

6 dl gluteenitonta jauhoseosta (Sunnuntai)
3 dl perunajauhoa
1,5 dl kaakaojauhoa
6 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
4 tl vanijasokeria
300 g voita
7 dl sokeria
6 munaa
3 dl kädenlämpöistä maitoa

gluteenitonta korppujauhoa

Ota voi ja kananmunat ajoissa jääkaapista lämpiämään ja lämmitä maito.
Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Ota kaksi kakkuvuokaa, voitele ne ja pinnoita korppujauholla.

Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi "vaahdoksi" ja lisää sitten munat yksitellen, kokoajan vatkaten.
Lisää jauhot ja maito pikkuhiljaa, vuorotellen.

Kaada taikina vuokiin ja laita uuniin 50-60 minuutiksi hieman keskitasoa alemmas.

Kun pohjat ovat valmiit, anna jäähtyä hetki ja kumoa lautaselle.
Itse säilytän pohjat seuraavaan päivään folion alle pakattuina.

Täytteeseen tulee

2 isoa pussia murskattuja pakastemansikoita
1/2 dl sokeria
Suklaasuikaleita esim. vuolemalla kuorimaveitsellä suklaalevystä
1 purkki kuningatar makurahkaa
1 purkki tavallista rahkaa
3 dl kermaa vatkattuna vaahdoksi
Vaniljasokeria
Vaahtokarkkeja

Kostutan kakun vichyllä.
Levitän ensin murskatut mansikat ja ripottelen päälle suklaasuikaleet ja hieman vaahtokarkkeja.
Sitten kerma-rahkaseos. (rahkat kulhoon. Kermavaahto toisessa kulhossa. Sekoita kermavaahto rahkaan ja mausta vaniljasokerilla)

Päälle kermavaahtoa (3dl kermaa), tuoreita mansikoita, vaahtokarkkeja ja suklaasuikaleita.
Aikamoinen hässäkkä.

Croissant -kokeiluja

Etsin täydellistä, mutta suhteellisen helppoa croissant -reseptiä.
Ei oo helppoo.
Sain isältä tietysti hänen käyttämänsä reseptin, mutta sitä täytyy hieman muokata suomalaisiin jauhoihin sopivaksi. Jauhoa 45, kun ei suomessa käytännössä saa mistään... Vai saako?
En ainakaan netistä löytänyt suomeksi mitään siihen viittaavaa.

Kokeilin kolmea eri taikinaa ja metodia. Hommaan meni kuusi tuntia.
Yhdessä oli enemmän jauhoja, toisessa voita. Yhteen leivottiin yksi kerros voita, toiseen kolme. Yhtä nostatettiin kaksi tuntia, yhtä yön yli.

Salaisuus piilee tietysti taikinan kerroksissa, mutta myös taikinan nostattamisessa ja jääkaapissa käyneestä taikinasta tuli kauneimmat croissantit.

Lopulta, kun kokeilun tulokset olivat pellillä vielä nousemassa, juuri uuniin menossa, tuli tytär ja tiputti koko pellin lattialle. Yritin laskea kymmeneen, mutten onnistunut.
Keräsin epätoivoissani muutaman leivinpaperin päälle jääneen möykyn ja laitoin paistumaan.
Loput osuivat lattiaan ja liiskaantuivat täysin. Ne menivät roskiin.

Seuraavana aamuna leivoin vielä yhden version yön yli nousseesta taikinasta.
Kokeiluja kaikki ja tosi lähellä onnistumista.
Tällä viikolla yritän tehdä täydelliset croissantit.

Koko prosessin ajan, oli isä tukenani mailitse. Lähetin kuvia mielestäni surkean näköisitä yritelmistä ja hän yritti parhaansa mukaan olla kannustava.

Kyl tää viel tästä.