Joulun tähden

Meillä kaikista innokkain jouluvalmistelija on kuusivuotias.
Kaksi viikkoa olen jo vastaillut kysymyskiin siitä, että milloin aletaan ottamaan joulukoristeita esiin.
No, tänä viikonloppuna otetaan.

Homma menee niin, että ensin siivoan ja sitten koristellaan. Pahimman jouluntekovillityksen taltuttamiseksi tehtiin poikasen kanssa ensin joulutorttuja ja kasattiin Indiskasta ostettua tähtinauhaa.
Tärkein juttu oli kuitenkin joulukalenterin ripustaminen seinälle.
Lopputuloksena oli tietty se, etten pahemmin ehtinyt siivota.
Projekti jatkuu tänään.

Kahden juuston piiras

Vielä hieman satoa 14 -vuotis synttäreiltä.

Mehevä juustopiiras korvaa juhlien juustolautasen ja käy hyvin vaikka viikonloppulounaaksi.

Tähän piirakkaan voi laittaa vapaasti lempijuustojaan, kunhan ne ovat uunissa sulavaa sorttia.

Kahden juuston piiras 

Sunnuntai ruis-perunavalmispohja

1 prk creme fraichea

1 dl kermaa

2 kananmunaa

suolaa

mustapippuria

2 valkosipulin kynttä

150 g emmentalraastetta

1/2 Aurajuusto

kirsikkatomaatteja koristeluun

Lämmitä uuni 220 asteeseen.

Sekoita kulhossa creme fraiche, munat ja kerma. Lisää mausteet ja murskatut valkosipulin kynnet.

Sekoita joukkoon juustoraaste ja käsin murskattua Aurajuustoa.

Painele pohja ohuelti, voideltuun, isoon piirakkavuokaan (taikinaa jää yli).

Kaada vuokaan juustoseos. Leikkaa kirsikkatomaatit siivuiksi ja asettele piirakan päälle. Paista uunissa noin 25 minuuttia, kunnes piirakka on kohonnut ja pinta kauniin ruskea.

3 = 6 ja muita laskutoimituksia

Kolme lasta on usein yhtä kuin kuusi tai seitsemän, mutta useinmiten viisi.

Lapsia lappaa sisään, eikä kukaan enää kysy, että sopiiko -eikä se haittaa. Helpommin se menee niin päin, että päivinä jolloin ei sovi, kerron sen aamulla etukäteen. 

Vaikka aina ei jaksaisi, niin nautin kyllä valtavasti siitä, että lasten kaverit viihtyvät meillä.

Sellaisina päivinä, kun perhe laajentuu paljon, vaihdan suunnitellun uunibroileriaterian lennossa esimerkiksi jauhelihakastikeateriaksi. Lisään ekstrapaljon jauhoja ja vielä enemmän lihalientä, jotta saan kastikkeen varmasti riittämään. Jos hätäruokaa ei ole, paahdan paljon leipää kyytipojaksi tai keitän lisukkeeksi erityisen paljon riisiä ja maustan sen voilla ja sitruunalla. Joskus jätän aterian itse väliin.

Tänään laskin jokaiselle kaksi tagliatellesykkyrää, mutta se ei meinannut riittää. Ensi kerralla lasken kolme tai neljä. Siihen ei yksi iso pastapussi enää riitäkään.

Syysillat ja tunnelmaa

On aika asettaa kynttilät keittiön pöydälle ja sytyttää niihin tuli. Pimeys tulee joka päivä aikaisemmin. Se painautuu talon ikkunoihin kiinni ja sulkee muun maailman kotimme ulkopuolelle.

Kun keskimmäiseni oli pienempi, hän pyysi: Äiti, laitetaan tunnelmaa. Sitten laitettiin kynttilät palamaan ja ihana, herkkä poikani nautti tunnelmasta silminnähden.

Tänään sytytin kynttilät keittiön pöydällä ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Siihen se poikakin taas tupsahti tekemään läksyjä. Oikein odotin, että hän mainitsisi jotain tunnelmasta, mutta ei sanonut mitään. Toisaalta, ei hänen tarvinnutkaan sanoa mitään, tunnelma näkyi hänen silmistään.

Viikonloppuna oli synttärit /suklaa-lakritsibrowniet

Kun lapsi täyttää 14, on sukulaisynttäreilläkin jo vähän eri tunnelma kuin pienempien synttäreillä.
Aikuiset istuivat rauhassa keittiössä juttelemassa, kun nuoriso linnoittautui yläkertaan. Sylistä puuttuivat kokonaan pienet väenpaljoutta ujostelevat pallerot. Se aika on nyt ohi.

Muistan aikoja, kun äidit ja isät juoksentelivat varomassa lasten portaissa ravailua ja pikku riitoja selviteltiin tuon tuostakin. Kuka oli vienyt lelun kädestä ja kenelle oli tullut pissat housuun... En ainakaan vielä osaa kaivata niitä aikoja. Nyt on niin mukavaa.

On tässä lapsen kasvamisessa puolensakin: synttärisankarin saa kuviin vain, jos kuvaa salaa ja onnittelulaulu laulettiin väkisin ennen kynttilöiden puhaltamista.

Noh,
14 -vuotias toivoi synttärikakukseen sitruuna-marenkipiirakan, tosin hän mietti, että josko voisin tehdä sitruuna-marenkikerrospiirakan. En lähtenyt kokeilemaan.

Kaveriksi tein suklaa-lakritsibrownieseja. Ystävä toi lakritsajauhetta tuliaisksi Köpiksestä ja pakkohan sitä oli heti kokeilla. Löysin reseptin täältä (Louises's spis -ihana blogi), mutta tein kuitenkin oman version. Oli ihan kamalan hyvää ja makeaa.

Suklaa-lakritsibrowniet

taikina

125 g Fazer tummaa Block leivontasuklaata
100 g Fazerin mustaa leivontasuklaata
150 g voita
3 munaa
150 g sokeria
liraus vaniljauutetta
1/2 tl suolaa
150 g jauhoja

kuorrute

75 g voita
3 dl kermaa
1 rkl vaaleaa siirappia
2 tl lakritsajauhetta + päälle ripoteltavaksi

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.

Tee taikina
Sulata voi ja suklaa vesihauteessa tai mikrossa.
Vispaa munat ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi.
Kaada munaseoksen joukkoon haalea suklaa-voiseos ohuena nauhana, kokoajan vispaten. Lisää vaniljauute ja suola. Lisää jauhot pikkuhiljaa vispaten.
Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (noin 30 cm x 40 cm tai pienempään) ja laita uuniin  15-20 minuutiksi. Browniet saavat jäädä hieman kosteiksi.

Tee kuorrute.
Kun brownie on tullut uunista aloita kuorrutteen teko.

Laita kaikki ainekset kattilaan, paitsi lakritsajauhe. Anna ainesten iehua maltillisesti 35 minuuttia. Nosta kattila liedeltä.

Lisää lakritsajauhe siivilän läpi vispilällä kokoajan sekoittaen.
(Tässä minä mokasin. En käyttänyt siivilää ja jauhe jäi kokkareiksi kuorruteeseen, kuten kuvista näkyy. Tosin se ei ollut maun kannalta yhtään paha juttu.)

Kaada kuorrute brownien päälle tasaisesti ja laita koko komeus jääkaappiin jähmettymään.
Reilu tunti jääkaapissa riitti jähmettämään kuorrutteen.

P.S
Alkuperäisessä ohjeessa kuorrutteesta tulee luultavimmin kovempaa ja oletan, että koko leivonnaisen maku on voimakkaamman lakritsista. Itse halusin jättää kuorrutteen pehmeäksi ja pitää suklaan pääosassa ja lakritsan ikäänkuin mausteena.

Pitsaterapiaa

Ennen, kun lapset olivat pienempiä, tehtiin raskaan viikon tai huonon päivän jälkeen korvapuusteja. Se oli eräänlaista terapiaa.
Nyt tehdään pitsaa. Pitsaterapiaa.

Kun on niin eri ikäisiä lapsia, ainoa keino saada lapset jotenkin yhteen, on yhdessä puuhaaminen. Ainoa asia mitä ne suostuu enää mun kanssa puuhaamaan on kokkaaminen.
Ja pitsa on lempiruokaa, joten...
Näköjään huhu pitsojen herkullisuudesta on kiirinyt eteenpäin, sillä tälläkertaa teinillä oli kaveri mukana, eikä hän suostunut lähtemään kotiin, ennenkuin pitsat olisi tehty ja valmiita, vaikka oli jo klo kotiinmenoaika.

Tällä tekniikalla pitsaa tulee niin paljon, että sitä jää vielä seuraavan päivän lounaaksi ja välipalaksi.


Kaikki kehuvat aina pohjaani, joten tässä resepti:

Pitsat viidelle

5dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 rkl auringonkukkaöljyä
noin 6-8 dl vehnäjauhoja (tämän teen aina näppituntumalla)

Mittaa vesi kulhoon. Sekoita joukkoon kuivahiiva, suola ja öljy. Vispaa, kunnes hiiva on liuennut.
Lisää osa jauhoista, kunnes taikina on paksua velliä ja juuri ja juuri vispilällä vispattavaa.
Kaada loput jauhot vähitellen, samalla käsin vaivaten, kunnes taikina ei enää tartu käsiin, mutta on pehmeää. Vaivaa vielä puolisen minuuttia ja anna nousta silläaikaa, kun teet täytteet.
Paista alalämmöllä 220c täytteineen n. 10 minuuttia.

Muutama versio täytteineen:

Jauheliha-paprika-sipuli

Feta-herkkusieni-tonnikala-oliivi-sipuli-paprika-tomaatti

artisokka-sipuli-feta-oliivi-herkkusieni-tomaatti

Jauheliha-tonnikala-sipuli-oliivi-paprika-feta-herkkusieni

Haamuaamu -tyyppi