torstai 29. joulukuuta 2011

Rakkaudesta ruokaan.



Olen Prisca, kohta 40-vuotias kolmen lapsen äiti.
Isäni on ranskalainen ja olen viettänyt kaikki nuoruuteni kesät hänen luonaan Pariisissa, keski-Ranskassa ja Etelä-Ranskassa. Isäni on intohimoinen kokkaaja ja hänellä oli 80-luvun lopulla oma ravintola Etelä-Ranskassa La Madraguessa. Seurasin lapsena intensiivisesti isäni touhuja kotikeittiössä. Haistelin ja maistelin ruokia niiden valmistuessa ja imin itseeni sitä intohimoa ja rakkautta ruokaan, joka isästäni huokui. Keittiössä saimme olla kaksin. Pieni tyttö sai  keittiössä isältään kaiken sen ajan ja rauhan, jota Suomessa ollessaan niin kovasti kaipasi.

Myös isoäitini Mamie, oikea pariisitar, entinen kabaree-tanssijatar ja näyttelijätär, vaikutti suuresti minuun ruuillaan. Perheemme hieman yläluokkainen kulttuuri pyöri voimakkaasti hänen päivällispöytänsä ympärillä sekä Pariisissa että Antibesissa kesähuvilalla.
  
Lapsuuteni kesien maut ja tuoksut ovat syöpyneet mieleeni siellä kokemieni voimakkaiden tunnemuistojen mukana ja tehdessäni ruokaa perheelleni täällä itä-Helsinkiläisessä rintamamiestalossa, nämä muistojeni tuoksut ja maut kaivautuvat voimakkaasti esiin.

Olen saanut isältäni  hänen kehittämiään reseptejä vapaasti käytettäväkseni. Resepteissä on ihan perus ranskalaista ruokaa, mutta hänen tavoin tehtyä. Hänen omia reseptejään à ca facon! Suuri osa resepteistä on isäni  Le Girolier –ravintolan ajoilta, mutta siellä on myös  aivan tavallisia päivällisreseptejä, hilloja, kastikkeita, taivaallisia jälkiruokia. Näitä isäni reseptejä aion nyt kokeilla ja jakaa niitä täällä blogissani, omien arkisempien reseptieni lisäksi.

Aisteilla kokkaaminen on ehkä se asia joka nykyään unohtuu, kun on niin trendikästä tehdä  mitä erikoisempia ruokia vaikeilla resepteillä. Haju- ja makuaistia käyttämällä onnistuu varmasti. 

Toivon voivani blogini kautta välittää sinulle, ruoan laiton iloa, arkikokkaamisen nautintoa ja sokerina pohjalla isäni ihania reseptejä ja tarinoita. Ruoka on osa  historiaani ja onnistunut ruoka on täynnä tunnetta ja sen takana on monta kokeilua. Näitä reseptejä ei ole tarkoitus toteuttaa pilkulleen. Käytä omia maku- ja haju-aistejasi ja luota itseesi, tee resepteistä omiasi.


Rakkaudesta ruokaan ja ihmisiin, joille sitä teen,
Prisca



11 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Hurmaavaa!! Onnea tänne ja innolla odotan kaikkea sitä mitä tulet täällä tarjoilemaan! Niin ihanat kuvat tässä ja kaunis blogi. Hyvä sinä!!

Heidi kirjoitti...

Hyvä Prisca! Onnea! Mahtava kuva tämä alin. Pus!

Mie ite kirjoitti...

Hei ja onnea uuteen blogiin! Houkuttelevalta kuulostaa ja näyttää :)

Villakettu kirjoitti...

Hyvä Prisca! Hienolta näyttää!!

Jonna kirjoitti...

Jään seuraamaan, innolla luonnollisesti! Ihanaa uutta vuotta sinne!

Prisca kirjoitti...

Mahtavaa, kiitos kannustavista kommenteista.

Riikka kirjoitti...

Kuulostaapa hyvältä, odotan innolla reseptejä:) Ihana vanha kuva.

Tähtianis kirjoitti...

Ehdottomasti jään seuraamaan!

Anonyymi kirjoitti...

Vaikuttaa todella hyvältä! Jään innolla odottelemaan, mitä tuleman pitää!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kuva Prisca! Jään innolla odottamaan pappasi reseptejä!! T. Pipsa

Itirin kirjoitti...

Löysin vasta nyt tieni tänne. Ihana tarina tämän blogin taustalla, iiihanan kuuloisia reseptejä ja ihana kuva tuossa yllä papasta ja tyttärestä.